Вершы: Ajattara. Rajan Takaa.

YA¶ oli musta
SitA¤ mustemmaks kA¤vi niin
Suo kutsui kulkijaa
KA¤ski miestA¤ syvyyksiin
On mieron polulla paha
Siel on Perkeleen jalan jA¤lki
Lepoon laski syntisen
Oli vuode kostea kylmA¤

Synnin peitto varjon heitti
KylmA¤ selkA¤A¤n iski
On hetki ennen syntymA¤A¤
Ja kivet hiljaa itki

Verinen oli aamu
Peitti kasvot kristalliin
Maa kuin valkoinen sametti
Takoi muistot kylmiin kiviin
Ei vaskivyA¶ kannattele

Rautapaita pitele
Maaemo hengen otti
Kihlojansa kysymA¤ttA¤

Synnin peitto varjon heitti
KylmA¤ selkA¤A¤n iski
On hetki ennen syntymA¤A¤
Ja kivet hiljaa itki
Ei kukaan sure haudallansa
Raato yksin makaa
VielA¤kA¤A¤n ei vapaudessa
Orja rajan takaa